Pertti Honkanen

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Veikko Somerpuro.

Kelan asumistukirekisterit kertovat, että monilla helsinkiläisillä pienituloisilla yksin asuvilla vuokrat ovat korkeita suhteessa tuloihin ja asuminen melko ahdasta. Eläkkeensaajien asumistuessa tilanne on kuitenkin suotuisampi kuin yleisessä asumistuessa, josta työttömät ja muut työikäiset ovat riippuvaisia.

 

Pienituloiset yksin asuvat asumistukirekistereissä

Kelan rekistereistä saadaan sopivasti muokkaamalla ja tarpeen tullen tilastollisia menetelmiä käyttäen paljon tietoa suomalaisista, erityisesti niistä, jotka saavat erilaisia perusturvaetuuksia. Asumistukirekisterit ovat tärkeä tietolähde erityisesti pienituloisten elinolojen selvittämisessä. Yleisessä asumistuessa ja eläkkeensaajien asumistuessa tulorajat ovat sen verran tiukat, että yleensä näiden tukien saaja on katsottava pienituloiseksi.

Kummassakin asumistukijärjestelmässä valtaosa tuen saajista on yksin asuvia. Tähän vaikuttavat tukijärjestelmien tulorajat sen ohella, että pariskuntien muodostumisessa ja koossa pysymisessä tapahtuu ilmeisesti jonkinlaista taloudelliseen asemaan liittymistä valikoitumista. Harvemmin kumpikin puoliso on hyvin pienituloinen ja esimerkiksi vain työttömien perusturvan varassa. Tavallisempi tilanne on, että toinen puoliso on vaikkapa työttömien perusturvalla ja toisen puolison taloudellinen tilanne on suotuisampi. Sama tilanne pätee myös eläkeläisiin: pariskunnat, joissa molemmat puolisot olisivat esimerkiksi pelkän kansaneläkkeen tai takuueläkkeen varassa, ovat harvinaisia, vaikkakin yksin asuvia pienen eläkkeen saajia on edelleen melko runsaasti.

Tässä artikkelissa tarkastellaan Kelan asumistukirekistereistä yleistä asumistukea ja eläkkeensaajien asumistukea saavia yksin asuvia Helsinkiläisiä. Artikkeli valottaa kysymyksiä keitä he ovat, minkälaisissa asunnoissa ja kuinka kalliisti he asuvat ja miten heidän tulonsa suhtautuvat asumiskustannuksiin.

Asumistukea neljäsosalle Helsingin yksinasuvista

Joulukuussa 2015 yksin asuvia yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen saajia oli Helsingissä vajaat 43 000. Tämä vastaa noin 28 prosenttia Helsingin yhden hengen asuntokunnista (vuonna 2015 asuntokuntia 154 091). Rekisteritiedoista löytyy heistä yleistä, taulukossa 1 esitettyä tietoa.

 

Taulukko 1. Tietoja yksin asuvista asumistuen saajista Helsingissä joulukuussa 2015

Yleisestä asumistukea yksin asuvat tuen saajat jakautuvat melko tarkkaan puoliksi miehiin ja naisiin. Miehiä on kuitenkin niukka enemmistö. Eläkkeensaajien asumistukea saavissa naisilla on selvä enemmistö ja miesten osuus jää 37 prosenttiin. Tämä heijastellee naisten työurien aikaisesta pienipalkkaisuudesta juontuvia pieniä eläkkeitä ja niiden riittämättömyyttä Helsingin asumiskustannusten kattamiseen.

Keski-ikä on puolestaan yleisessä asumistuessa 37 vuotta ja eläkkeensaajien asumistuessa 65 vuotta. Yleinen asumistuki painottuu melko paljon nuoriin, joiden keskuudessa työttömyys ja repalaiset työurat ovat yleisiä. Huomattakoon, että opiskelijat, joilla maksetaan opintotuen asumislisää, eivät ole näissä luvuissa mukana. Melko alhaista keskimääräistä ikää eläkeläisissä selittää se, että melko monet pienituloiset eläkeläiset ovat työkyvyttömyyseläkkeellä ja siten 65 vuotta nuorempia.

Vuokralla ja ahtaasti asuminen yleistä

Valtaosa yleisen asumistuen saajista, tässä tapauksessa 94 prosenttia, ovat vuokralla asuvia. Jonkin verran on myös osakeasunnoissa ja asumisoikeusasunnoissa asuvia. Eläkkeensaajien asumistuen saajissa on jonkin verran enemmän muuten kuin vuokralla asuvia. Taulukon 2 lukuun (79,9 %) eivät sisälly palvelutaloissa yhteishuoneissa tai yömajoissa asuvat. Rekisteritiedon mukaan joulukuussa 2015 helsinkiläisissä yömajoissa tai asuntoloissa asuvia tuen saajia oli 227.

 

Taulukko 2. Yksin asuvien asumistuen saajien asunnon pinta-alat ja vuokralla-asuvien osuus Helsingissä joulukuussa 2015

Vuoteen 2014 asti sovellettu laki yleisestä asumistuesta oli hyvin mutkikas ja siinä oli tarkat normit asuntojen pinta-aloille ja erikokoisten asuntojen neliövuokrille. Vuonna 2015 tuli voimaan uusi paljon yksinkertaisempi asumistukilaki. Enää asunnon pinta-ala ei vaikuta tuen suuruuteen. Pinta-ala kuitenkin rekisteröidään edelleen. Keskimäärin yksin asuvilla pinta-ala on 37,6 neliömetriä, mikä on varsin lähellä ennen vuotta 2015 huomioon otettua yksin asuvien normipinta-alaa. Normi oli nimittäin 37 neliömetriä. Mediaani on kuitenkin pienempi, 34 neliömetriä. Suuri osa asuu vanhaa 37 neliön normia ahtaammin.(Taulukko 2)

Eläkkeensaajien asumistuen saajilla neliöitä on keskiarvona ja myös mediaanina enemmän, 43 ja 42 neliömetriä. (Taulukko 2) Tähän vaikuttaa asumistuen väljempi normitus. Sen perusteeksi on aikaisemmin mainittu lesken aseman turvaaminen: leskelle suodaan mahdollisuus asua yhtä väljästi kuin pariskunnalle. Asumistuen väljempi normitus mahdollistaa leskelle entisen asunnon säilyttämisen puolison kuoleman jälkeen.

Kuviossa 1 on esitetty asumistuen saajien asunnon pinta-alan jakautuminen joulukuun 2015 tietojen perusteella. Suuri osa yksin elävistä yleisen asumistuen saajista asuu melko ahtaasti, noin 20–30 neliömetrin kokoisessa asunnossa. Eläkkeensaajien asumistuen saajilla neliöitä on keskimäärin enemmän. Heillä 40–60 neliömetrin suuruiset asunnot ovat melko tavallisia.

 

Kuvio 1. Yksin asuvien asumistuen saajien asunnon pinta-alan jakauma

Lähde: Kelan asumistukirekisterit. Joulukuu 2015.

 

Asumisen kalleus lisää täyden asumistuen maksatusta Helsingissä

Helsingissä yksin asuvalla huomioon otettava vuokra yleisessä asumistuessa on vuonna 2015 ja 2016 enintään 508 euroa/kk. Asumiskustannuksissa sekä keskiarvo että mediaani ylittävät selvästi tämän tason. Eläkkeensaajien asumistuessa on väljempi normitus. Vuonna 2015 suurin huomioon otettava vuokra oli 663 euroa. Eläkkeensaajien asumistuen saajilla keskiarvo ja mediaanivuokra alittavat tämän selvästi.(Taulukko 3)

Taulukko 3. Yksinasuvien asumistukea saavien asumiskustannukset ja täyteen asumistukeen oikeutettujen osuus Helsingissä joulukuussa 2015

Asumistuen määrään vaikuttavat henkilön tulotaso ja vuokran suuruus. Suurin mahdollinen yleinen asumistuki on 80 prosenttia korkeimmasta hyväksyttävästä asumismenosta, eli 508 eurosta (vuosina 2015 ja 2016). Se on kuukaudessa 406,40 euroa. Melko suuri osa Helsingin yksin asuvista on toisaalta niin pienituloisia ja toisaalta niin paljon vuokraa maksavia eli vähintään 508 euron vuokraa maksavia, että he ovat oikeutettuja täyteen asumistukeen. Heitä on 39 prosenttia kaikista yksin asuvista.(Taulukko 3)

Eläkkeensaajien asumistuessa suurin mahdollinen asumistuki voidaan tässä yhteydessä määritellä tueksi, jonka täyttä takuueläkettä saava voi saada, jos vuokra on 663 euroa tai enemmän. Summa on noin 514 euroa. Melko harva, vain alle 3 % eläkkeensaajien asumistuen saajista saa tätä suurinta mahdollista tukea.(Taulukko 3)

Kuviossa 2 on esitetty asumiskustannusten jakautuminen niiden suuruuden mukaan yleisen ja eläkkeensaajien asumistuen saajilla. Kyse on tietenkin ensi sijassa vuokrasta ja siihen liittyvistä vesimaksuista, mutta omistusasunnoissa kyse on osittain laskennallisista eristä. Näiden laskennallisten erien osuus on kuitenkin vähäinen.

 

Kuvio 2. Yksin asuvien asumistuen saajien asumiskustannusten jakautuminen

Lähde: Kelan asumistukirekisterit. Joulukuu 2015

Yleisessä asumistuessa yksin asuvien ns. normivuokra on Helsingissä 508 euroa. ”Normivuokra” ylitetään usein, suurin piirtein joka toisessa tapauksessa. Sen sijaan helsinkiläisillä eläkkeensaajilla normivuokran 663 euron raja ylitetään harvemmin, mutta niitäkin, joiden vuokra on vähintään 700 euroa kuukaudessa, on noin 20 prosenttia kaikista eläkeläisten asumistuen saajista. (Kuvio 2)

Yksin asuvan asumistuensaajan tulot eivät riitä vuokraan ja elämiseen

Yleisen asumistuen saajien mediaanitulo on tarkalleen työttömien peruspäivärahan suuruinen, 705 euroa/kk. Keskimääräinen tulo on hieman suurempi. Niillä, jotka saavat eläkkeensaajien asumistukea, keski- ja mediaanitulot ovat selvästi suuremmat, 1 100 euron tuntumassa. Tähän vaikuttaa jonkin verran lievempi tuloharkinta, jonka vuoksi tukea voi saada hieman suuremmilla tuloilla kuin yleisessä asumistuessa.(Taulukko 4)

 

Taulukko 4. Yksinasuvien asumistukea saavien tulot Helsingissä joulukuussa 2015

Jo keskimääräisiä tuloja ja keskimääräisiä vuokria vertaamalla voi päätellä, että yleisessä asumistuessa yksin asuvat eivät tule toimeen ilman asumistukea eivätkä useinkaan myös ilman toimeentulotukea. Keskitulon ja keskivuokran erotus on vain 175 euroa, jonka ei voi katsoa riittävän jokapäiväisiin menoihin Suomessa, varsinkin kun myös tulosta maksettavat verot on otettava huomioon. Toimeentulotuen perusosa, jolla jokapäiväiset menot on katettava, on nyt 485 euroa. Eläkkeensaajilla tilanne on yleensä suotuisampi, mihin vaikuttaa sekin, että verotus ei pure pienimpiin eläkkeisiin. (vrt. taulukko 4 ja kuva 2)

Sipilän hallitus suunnitteli hallitusohjelmassa ja myös julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2016–2019 eläkeläisten siirtämistä yleiseen asumistukeen ja siten eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamista erillisenä tukimuotona. Tässä artikkelissa esitetyistä tiedoista voidaan päätellä, että eläkkeensaajille tämä olisi merkinnyt yleensä asumistuen heikentymistä, muun muassa sen vuoksi, että etenkin yksin asuvilla hyväksyttävä asumismeno on yleisessä asumistuessa selvästi pienempi kuin eläkkeensaajien asumistuessa. Todellisten ja tuessa hyväksyttävien asumismenojen välinen kuilu olisi monilla eläkeläisillä kasvanut.

Kun tiedot suunnitellun uudistuksen vaikutuksista eläkeläisten taloudelliseen arkeen tarkentuivat, hallitus kuitenkin luopui suunnitelmasta. Sen sijaan asumistukea on vuodelle 2016 tiukennettu jäädyttämällä asumismenonormit vuoden 2015 tasolle. Se on ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, jossa vuokrat nousevat nopeammin kuin muussa maassa ja ovat muutenkin yleensä paljon keskimääräisiä, ns. normivuokria korkeammat.