Leena Hietaniemi

Yksin asuvista helsinkiläisistä puolella oli käytössään tuloja enemmän kuin 21 100 euroa vuonna 2013. Toisaalta puolet yksinasujista eli 76 600 henkeä tuli toimeen pienemmällä rahamäärällä. Yksinasuvista korkein mediaanitulo oli 35–64-vuotiailla. Alhaisin mediaanitulo oli alle 25-vuotiailla. Mediaanitulo on tulotaso, joka jakaa väestön kahteen yhtä suureen osaan heidän tulojensa perusteella. Kaikkien helsinkiläisten asuntokuntien ekvivalenttitulojen mediaani oli 24 400 euroa eli noin kaksi tuhatta euroa kuukautta kohden vuonna 2013. Ekvivalenttituloa laskettaessa käyttötulot suhteutetaan asuntokunnan henkilöiden lukumäärään käyttäen hyväksi kulutusyksikkömäärityksiä. Näin erikokoiset asuntokunnat saadaan vertailukelpoisiksi ja vertailu myös yhden hengen talouksiin tulee mahdolliseksi.

 

Helsingissä yksinasuvien vuoden 2013 käyttötulojen mediaani oli noussut reaalisesti  40 prosenttia vuodesta 1995.  Vuoden 2000 jälkeenkin reaalinen lisäys oli 21 prosenttia. Reaaliset suureet saadaan deflatoimalla eli huomioimalla elinkustannustason muutos ja tarkastelemalla kaikkia tuloja tietyn vuoden hinnoilla.

Etenkin yli 65-vuotiaiden yksinasuvien käyttötulojet olivat nousseet voimakkaasti: vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa mediaani oli noussut 43 prosenttia ja vuosituhannen vaihteesta 31 prosenttia. Vuoteen 2005 nähden sekä yksinasuvien että kaikkien Helsingin asuntokuntien ekvivalenttitulon mediaani oli kasvanut noin kymmenen prosenttia. Poikkeuksellisia vuosia olivat 2011 ja 2013, jolloin mediaanitulo reaalisesti laski edellisvuodesta sekä yksinasuvilla että kaikilla asuntokunnilla. Yleisiä taustatekijöitä olivat jo vuonna 2008 alkanut ja vieläkin jatkuva talouden laskukausi ja samalla myös työttömyyden lisääntyminen.

 

Taulukko 1. Helsingin kaikkien asuntokuntien ja yksinasuvien kulutusyksikkökohtainen käytettävissä olevien tulojen mediaani, €, deflatoituna vuoden 2013 rahan arvoon vuosina 1995, 2000 ja 2005–2013

Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja tulonjakotilasto.

 

Helsingissä yksin asuvalla enemmän käyttötuloja kuin koko maassa

- Helsinkiläisellä yksinasuvalla on enemmän vuosituloja käytettävissään  kuin yksinasujalla koko maassa

- Ero kaventunut vuoden 2010 jälkeen

 

Kuvio 1. Helsingin ja koko maan yksinasuvat sekä kaikki asuntokunnat – erotus käytettävissä olevissa tuloissa, €, 2005–2013

Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja tulonjakotilasto. 

 

Taulukko 2. Yksinasuvien asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo ja mediaani vuosittain sekä niiden erotus Helsingin ja koko maan välillä, euroa käypiin hintoihin, 1995, 2000 ja 2005–2013

Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja tulonjakotilasto.

Helsinkiläisellä yksinasujilla käyttötulot olivat keskimäärin 24 800 euroa vuonna 2013. Se oli 4 000 euroa enemmän kuin koko maassa. Mediaanituloja tarkastellen Helsingin ja koko maan välillä oli eroa 3 400 euroa. Vuodesta 2005 lähtien mediaanien ero kasvoi Helsingin eduksi vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen se alkoi laskea loivasti. Yleisen taloustilanteen kääntyminen heikommaksi heijastuu myös mediaanitulossa. Sitä laskee mm. pääomatulojen supistuminen laskusuhdanteen aikana.

Kun mukana ovat kaikki asuntokunnat vuositulojen ero on pienempi Helsingin ja koko maan välillä kuin vain yksinasuvia verrattaessa. Vuonna 2013 käytettävissä olevien rahatulojen (kulutusyksiköt huomioiden) mediaani oli Helsingissä 1 900 euroa korkeampi kuin koko maassa. Keskiarvo oli 3 800 euroa korkeampi. Mediaanien ero Helsingin hyväksi on vaihdellut ajan kuluessa enemmän yksinasuvilla kuin kaikilla asuntokunnilla.

 

Helsingin seudulla helsinkiläiset yksinasujat keskituloisia

- Kauniaisissa yksinasuvilla korkeimmat käyttötulot Helsingin seudulla

- Espoossa yksinasujilla enemmän tuloja käytössään kuin Helsingissä

- Vantaalla ja Helsingissä yksinasujien käytettävissä  olevat vuositulot samaa suuruusluokkaa

- Helsingissä alle 25-vuotiaiden käyttötulot pääkaupunkiseudun alhaisimmat

 

Kuvio 2. Yksinasuvien käyttötulojen mediaani, €, vuoden 2013 rahana, 1995, 2000 ja 2005–2013

 

 

Kuvio 3. Yksinasuvien 35–64-vuotiaiden käyttötulojen mediaani, €, 2013 rahana, 1995, 2000, 2005–2013 

 

Kuvio 4. Yksinasuvien yli 65-vuotiaiden käyttötulojen mediaani, €, 2013 rahassa, 1995, 2000, 2005–2013

 

Kuvio 5. Yksinasuvien alle 25-vuotiaiden käyttötulojen mediaani, €, 2013 rahana, 1995, 2000, 2005–2013

Yksinasuvilla pääkaupunkiseudun korkeimmat käytettävissä olevat tulot ovat olleet Kauniaisissa, jossa käyttötulojen mediaani oli 25 400 euroa vuonna 2013. Toiseksi korkein taso oli Espoossa eli 22 400 euroa. Helsingissä sekä Vantaalla mediaanitulot yhden henkilön asuntokunnissa olivat käytännöllisesti katsoen samaa suuruusluokkaa, noin 21 200 euroa.  KUUMA-kunnissa eli Helsingin seudun kymmenessä kehyskunnassa yhden hengen talouksien käyttötulot olivat hieman Helsingin ja Vantaan tasoa alhaisemmat. Alhaisin käyttötulojen mediaani yhden henkilön talouksissa oli koko maassa, 17 700 euroa.

Kun huomioidaan ikäluokitus, niin alueellinen järjestys säilyy samana paitsi alle 25-vuotiailla. Yksinasuvilla vantaalaisilla ja KUUMA-kuntien nuorilla käytettävissä  olevien tulojen mediaani oli korkein. Se oli myös määrällisesti lähes yhtä paljon eli vajaa 16 000 euroa vuonna 2013. Espoossa ja Kauniaisissa nuorten käyttötulot olivat hivenen korkeammat kuin Helsingissä, jossa se oli 13 600 euroa.

Työssäkäynti-ikäisistä, 35–64-vuotiaista Kauniaisten ja Espoon yksinasujista puolet sai tuloja enemmän kuin runsas 26 000 euroa vuonna 2013. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tämänikäisillä mediaanitulo oli vajaa 25 000 euroa.

 

Tuomarinkylässä ja Länsi-Pakilassa yksinasuvien tulotaso korkein

 

Kuvio 6. Yksinasuvien käytettävissä olevat tulot alueittain Helsingissä, v. 2013. Kaikkien yksinasuvien käytettävissä olevien tulojen mediaani = 100

Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja tulonjakotilasto.

 

- Korkeimmat käyttötulot yksinasuvilla Tuomarinkylässä

- Alhaisimmat Jakomäessä

- Kalliossa ja Pasilassa käytettävissä olevat tulot kaupungin keskitasoa

Kun Helsingin kaikkien yksinasuvien käytettävissä olevien tulojen mediaania (21 100 euroa) verrataan peruspiirien arvoihin, niin alueet voidaan asettaa järjestykseen. Koko kaupungin arvoa kuvataan luvulla 100 ja kunkin peruspiirin saa arvokseen tähän verratun, prosentuaalisen eron.

Suurimmat yksinasuvien käyttötulot olivat Tuomarinkylässä vuonna 2013. Se sai vertailussa arvokseen 125 eli mediaanitulo oli 25 prosenttia korkeampi kuin koko kaupungin yksinasuvilla. Alhaisin vertailuluku oli Jakomäessä, jossa se oli 81 eli 19 prosenttia vähemmän kuin koko Helsingissä. Neljässätoista peruspiirissä oli yksinasuvilla kaupungin keskitasoa korkeammat käytettävissä olevien tulojen mediaani. Kuudessatoista peruspiirissä tilanne oli päinvastainen.

 

Käsitteiden määritelmät

Käytettävissä olevat tulot:

Käytettävissä olevat tulot koostuvat asuntokuntien bruttotuloista, joista on vähennetty julkiselle sektorille maksetut tulonsiirrot. Bruttotuloista suurin osa on palkkatuloja. Lisäksi tulopuolelle kirjataan mukaan yrittäjä- ja omaisuustulot. Bruttotuloihin lasketaan mukaan myös julkiselta sektorilta saadut tulonsiirrot kuten esimerkiksi eläkkeet, lapsilisät ja työttömyyskorvaukset. Julkiselle sektorille maksetuista tulonsiirroista suurin osa on veroja kuten kunnallisvero ja valtiolle maksettavat ansio- sekä pääomatuloverot.

Ekvivalenttitulot:

Ekvivalentti tulo = kotitalouden tulot jaettuna kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon yhteiskulutushyödyt.

Kulutusyksiköt:

Eri kokoisten asuntokuntien tulojen vertailun mahdollistaa kulutusyksikköjen käyttö laskelmissa. OECD-asteikossa (modifioitu OECD-asteikko) talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat painon 0,3. Yksinasuvien osalta siis painokerrointa ei tarvitse huomioida, koska se saa arvon yksi. Kulutusyksikköjä käytetään talouksien kokoerojen huomioinnin lisäksi myös ottamaan huomioon niin sanottuja yhteiskulutushyötyjä.

Mediaanitulo:

Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.

Tulojen aritmeettinen keskiarvo:

Kaikkien tulonsaajien tulot lasketaan yhteen ja jaetaan tulonsaajien lukumäärällä. Keskiarvo on herkkä äärihavainnoille, sillä jokaisella tulonsaajalla on yhtä suuri paino.